Terveisiä kaaoksesta

Ei ole kauheasti tullut kirjoiteltua. Vähän raskaita viikkoja, paljon ajatuksia. Ehkä just siks; ei oo paljoa ollut höpöteltävää, kun on monia aisoita joutunut miettimään juuria myöten uusiksi.

Joojoo, menihän se pääsiäinen jo aika kauan sitten. Mutta olin mä näistä ihan ylpeä.

Mutta onneksi siihen sekaan on mahtunut muitakin juttuja. Kuten just niitä juuria, juurtumista. Hehheh. Ei-niin-nokkela-sanaleikki: basilikan, persiljan ja timjamin istuttamista ikkunalaudalle pikkuisiin ruukkuihin, nokkosten poimimista Vanhankaupunginkoskella. Pääsiäismunien maalaamista ja kieli poskella paljettien liimaamista niihin. Dalaraksen keikka, jossa bongasin itseni lisäksi hyvällä tuurilla kolme alle neljäkymmenvuotiasta yleisöstä. Eli voi niitä ajatuksia ajatella onneksi melkoisen hyvissä puitteissa ja saada onnellisuuspuuskia aamuisin, vaikka on joutunut tutustumaan omiin kipurajoihinsa. Silloin on ihan lohdullista tuijotella niiden basilikoiden puskemista mullasta esiin ja opetella nauttimaan hitaista aamuista. Käyttää koko lauantai kuuraamiseen ja puunaamiseen ja illalla istua parvekkeella tuhoamassa kuohuviiniä rättiväsyneenä siivoamisesta.

Istutushommissa.

Ja eilen pääsin pitkästä aikaa tilanteeseen, jossa rehellisesti saattoi onnitella itseään ja istua auringonpaisteessa jäätelöllä taputellen itseään henkisesti selkään hyvä minä JES, ja se oli aika hyvä tunne. Kevään opinnot alkavat olla pulkassa, ja samalla se tuntuu siltä, että voi taas vähän vapaammin hengittää. Ei meinaan strategisen viestinnän kaaosteoriat ihan hirveästi nappaile, kun oma pää on täynnä yhtä kaaosta muutenkin. On ollut ihan valaisevaa huomata, että kaikista mun downshiftaukseen kohdistuvista ivapuheista huolimatta, just nyt kiinnostaa lähinnä ne kevätsiivousasiat ja se, miten nokkoset voi valmistaa. Kuten vaikka nokkospesto. Mistä muuten tuli aika hyvää, resepti toimii vähän noin niinkuin loppukevennyksenä. Että suosittelen kokeilemaan.

                                                                       Annos nokkospestolla mmmmm.

Nokkospesto:

nokkosia

tuoretta rucolaa

valkosipulia

mantelirouhetta

sitruunamehua

oliiviöljyä

minttua

Huuhtele nokkoset runsaalla kylmällä vedellä. Riippuen vähän sijainnista (ei kannata muutenkaan autotien lähettyviltä kerätä), suosittelen ihan kunnolla pesemään ne tässä vaiheessa. Sitten niitä keitetään kiehuvassa vedessä n. 5 minuuttia. Pesemisestä huolimatta tässä vaiheessa niistä irtosi vielä multaa ja pölyä, joten huuhtelin niitä vielä keittämisen jälkeenkin. Tästä ne hajosivat melko mössöksi, mikä ei pestoa tehdessä oikeastaan haitannut yhtään. Sen jälkeen laita kulhoon rucolat, nokkosmassa ja muut ainekset. Mantelirouheen voi maun mukaan korvata millä tahansa pähkinällä oman maun mukaan, esimerkiksi cashew on hyvä vaihtoehto. Valkosipulin kanssa kannattaa olla varovainen, sitä tulee helposti liian paljon. Yksi kynsi riittää - riippuen tietysti tehtävästä määrästä - yleensä enemmän kuin hyvin. Sekoita sauvasekoittimella. Maistele tarvitseeko jotakin lisätä. Syö.