Kun on tehnyt kaiken voitavansa ja valmistautuu kohtaamaan jostakin hyvin syvästä ytimestä kumpuavia kauhukuviaan, ei voi enää oikein tehdä muuta kuin laittaa sormet ristiin ja toivoa parasta. Mä olen juossut ympäri kaupunkia, kipannut kahvia kiireellä take away -pahvimukista ravatessani läppäri kainalossa, lukenut New York Timesia, tuijottanut TED-talksia, katsonut ajan juoksevan tietokoneen ruudulla harjoituskokeissa, klikkaillut klikkailemasta päästyäni ja koettanut selättää sen jäytävän epäuskon mitä jos mä feilaan tän.
Jos pää surisee informaatiota jo valmiiksi, jossakin vaiheessa kohtaa rajansa. Enää pitäisi löytää se sopiva välitila täydellisen keskittyneen opiskelupsykoosin ja rentoutuneen välillä. Tänä iltana en taida tehdä enää muuta kuin fiilistellä parin vuoden takaisia New York -kuvia, käpertyä sänkyyn Ben&Jerry'sin kanssa ja toivoa parasta.
 |
| Carrien portaat. Joo, oli pakko. Mitä voi New Yorkissa muuta tehdä kuin pyhiinvaelluksen, jos sattuu olemaan 21-vuotias ja vastikään eronnut sinkkutyttö? |
|
|
Kävin myös samalla reissulla testailemassa Carrien ja Mirandan lempileipomon.
|
 |
| Neeew Yoooork |
 |
| Coney Islandilla lueskelemaan. |
 |
| Onhan se nyt aika päheä kaupunki. |
 |
| Brooklyn Bridge. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti